Kaiser 4d Deluxe -49

Pari kuukautta ilman amerikanrautaa riitti. Nyt on taas tekemisen riemua hetkeksi aikaa.. :-)

Ostettu 18.11.2012 projektina. Suomiautosta on kyse, ollut Esko Rahkosen laanilla parikymmentä vuotta jemmassa, perikunta myynyt eteenpäin vuonna 2008, jolloin kulkeutunut mutkan kautta Ilmajoelle. Kutoskoneella alunperin, nyt Chevyn pikkulohko ja tomaattiloota. Etuakselin tukivarret on 4gen Camarosta, taka-akseli, rattiputki, etunavat ja ohjauslaitteet Delta 88 Oldsista. Runko hiekkapuhallettu ja epoksimaalattu irrallisena. Lattiapellit on tehty uudelleen ja samalla koria laskettu n 10cm rungolla alaspäin. Uutta osaa niin pirusti; iskarit, nivelet, tukivarret, startti, HEI-jakaja, Rebell Wire johtosarja, B&M pitkä T-kahva shifteri, tuplaputkisto jne jne. Kone on rengastettu ja laakeroitu. Auto on teoriassa ajokuntoinen, käytännössä ei; laturi puuttuu ja Facet bensapumppu on kas kummaa sökö.

Muuta puuhaa riittääkin sitten paljon. Istuimet ja sisusta puuttuu, mittarit ja merkkivalot eivät toimi, renkaat eivät käänny kunnolla jne entrausta riittää. Ulkokuori pysyy patinoituneena, kun se on kerran saavutettu! Lisää kuvia jahka ehdin autoa paremmin tutkimaan.

19.11. Ostin uuden laturin, Carter bensapumpun ja Mr Gasket kromisen ilmansuodattimen. Muuten lähinnä suunnittelua. Isä kävi metsästämässä sopivia sohvapenkkejä ynnä muuta tavaraa.

27.11. Ensimmäistä kertaa ehdin auton kimppuun. Asensin uuden bensapumpun ja laturin paikoilleen. Auto lähti käyntiin heti hienosti! Sen verran tutkailin asiaa ja osia, että käsijarrusta ei puutu kuin vaijerit; kojelaudan alla lymyilee alkuperäinen kahva, siis tarvitsen vain Delta 88 Oldsin vaijerit ja luovuutta :-) Niinikään alkuperäinen nopeusmittari löytyi, näytti liitin sellaiselta että siihen voi säkällä saada sopimaan TH-700:n vaijerin.

Puutelistalla vitaalisista osista ovat tällä hetkellä ainakin öljytikku, käsijarruvaijerit, nopeusmittarin vaijeri, ohjauksen parannusosat eli pitkällä iskulla oleva (hidas) tehostettu hammastanko ja / tai lyhyillä olkavarsilla olevat olka-akselit.

3.12. Päivityksiä. Öljytikku hankittu ja asennettu. Ohjausgeometriaa ja johtosarjaa hämmästelty muttei mitään varsinaisesti tehty. Todistettavasti auto ajettu tallista ulos ja takaisin :-)

30.12.2012. Pieni esittelyvideo lumisateessa kuvattuna löytyy tästä. Tallin nurkkaan on kannettu Chevellen olka-akselit joissa on lyhyemmät kääntövarret. Tänään kävin sopimassa kaupat -72 Galaxien sohvapenkeistä. Joitain kuvia vihdoin:

15.1.2013. Vihdoin sain autoon paperit! Luovareita on vuodesta 1978 asti ollut koko ajan auton mukana, mutta rekisteriote tai kantakortti on puuttunut. Kyselin ensin Trafista, josta ei tietoja löytynyt. Tyhjä tieto maksoi 18.60eur, jonka maksoin vielä kahdesti, koska valmistenumerossa oli aluksi epäselvyys, tai sanotaan suoraan että hosuin ekan tilauksen ulkomuistista kun piti tilata heti eikä viidestoista päivä :-) Auton alkuperäinen rekisteritunnus alkaa I:llä, joka tarkoittaa Hämeen lääniä.

Seuraavaksi tiedustelin apuja Seinäjoen Mobilisteilta, josta sain vastauksen kysellä Hämeen läänin maakunta-arkistosta korttia, tai sitten Mobilia automuseosta. Kysyin ensin Hämeenlinnasta maakunta-arkistosta, josta sain vastauksen, että kaikki Hämeen läänin kantakortit ovat Mobiliassa. Siispä Mobiliaan yhteys, josta tuntityönä kaiveltiin arkistoa Kaiserin kohdalta. Sieltä kerrottiin heillä olevan KAIKKI vuosien 1928-1968 aikana rekisterissä olleiden autojen kortit ainakin Hämeen läänin alueelta. Sitä uudemmat ovat sitten Trafissa.

Tänään tupsahti postissa, 45eur laskun kera, kopio kantakortista! Siinä on samat tiedot kun mukana tulleissa luovareissa, lisäksi siitä näkyy, että viimeinen määräaikaiskatsastus on tehty elokuussa 1955, ja auto on poistettu rekisteristä 31.12.1959! Ote on päivätty vuodelta 1956, vuonna 1957 Kaiser on vaihtanut omistaa, tämä seuraava omistaja on myynyt auton vuonna 1978 eteenpän, josta katkeamaton luovutustodistuksien ketju tähän päivään saakka. Ihailtavan tarkkaa!

Auton historiasta on siis hukassa enää ensimmäiset seitsemän vuotta! Kuvasta sotkettu tunnistetiedot ym.

21.1.2013. Kävin ostelemassa bitumimattoa ja pehmeää liimattavaa äänieristemattoa, sekä lattiamaton ja lattian väliin laitettavaa pehmeää äänieristemattoa. Samalla ostin sisälattiaan maalit ja tarvikkeita ynnä muuta. Monta satasta sain kuitenkin menemään... Tästä innostuneena siivoilin takalattian puhtaaksi siihen ulkosäilytyksessä kertyneistä ruostepilkuista:

Maalasin takalattian ensin kertaalleen, jonka jälkeen laitoin koriliimat hitsisaumoihin ettei kosteus pääse läpi, tämän jälkeen maalasin liimakohdat uudelleen.

22.1. Tein etupenkille kiinnitysreiät pohjaan ja hitsasin lattaraudasta vahvikkeet vielä lisäksi. Maalasin etulattian ja liimasin saumat. Liimailin bitumimattoa muutaman palasen lattiaan ja ruuvasin penkin toistaiseksi kiinni.

Seuraava kuva havainnollistaa sitä tilaa, johon pitäisi lämmityslaite viritellä sopimaan:

Sain edelliseltä omistajalta luvan julkaista hänen ottamiaan projektikuvia täällä, joten seuraavista kuvista copyrightit Tapio Latvalalla:



23.1.2013. Ajoin Kaiserin tallista hetkeksi ulos, ja kuuntelin outoa ropinaa jostain päin autoa. Kun siirsin autoa takaisin talliin, loppui ropina, ja samalla katosi veto. Asiaa en sen kummemmin tutkinut, mutta epäilys on, että vetolevyn ja turbiinin välistä katosivat pultit... Siitä huolimatta, ensimmäistä kertaa parempia kuvia auton ulkopuolelta:

24.01.2013. Vetolevy tiukasti turbiinissa kiinni. Vika siis muualla. Asiantuntijalausuntoihin perustuen vikakohteena saattaisi olla öljypumpun holkki, joka usein rikkoutuu asennusvirheen seurauksena, tai sitten turbiini. Joka tapauksessa laatikko pitää irrotella. Nostin siis Kaiserin pukeille ja nappasin samalla pari fotoa:

Valmistelin jo sen verran, että ruuvailin turbiinin pultit irti ja irrotin vaihdevaijerin, sekä aloitin runkoon kiinteäksi hitsatun vaihteiston kannatinpalkin katkaisuhoitoa. Sitten loppuivatkin motivaatiomurot kesken, joten painuin tupaan takkatulen ääreen :-)

19.2. Melkein kuukausi vierähti, kunnes taas sain inspiksen jatkaa rojektia. Syynä tähän oli vapaapäivä keskellä viikkoa.. :-) Otin laatikon irti. Kannatinpalkki katkesi nätisti puukkosahalla.

Seuraavaksi laatikko tyhjäksi öljystä.

Samalla näkyi jo akselia pitkin laatikon sisälle, että murtunutta valurautaa oli näkyvissä.

Nostin laatikon pöydälle...

...Öljypohja pois, samoin kuvassa näkyvä suodatin, öljyputki ja solenoidi, joiden jälkeen öljypumppu lähtikin pois pikku kangotuksen jälkeen.

Näkymä loodan sisälle irrotetun öljypumpun kohdalta:

Öljypumppu paloiksi, ja vika näkyi selvästi; öljypumpun sisäholkki neljässä osassa ja olko-osa myös poikki. Kaverilta sain ehjän öljypumpun josta otin nuo rikkoituneet osat, ja kasasin pumpun huolellisen puhdistuksen jälkeen.

Tämä öljypumpun ja laatikon välinen tiiviste katkesi, joten ihan kasaan asti en laatikkoa vielä saanut.

20.2. Ostin uuden tiivisteen rikkoutuneen tilalle.

22.2. Maalasin pohjan mustaksi samalla CRC Galvacolor 2 in 1 -maalilla, jolla sisälattian jo aiemmin maaasin. Viisi purkillista sitä meni pohjaan. Aika kovaa myrkkyä sekin, vaikka kunnollinen nasse päässä maalailin, tuntui silti menevä pää sekaisin :-) Jätin maalin kuivumaan rauhassa.

24.2. Vieläkin haisi tallissa maali niin paljon, että piti aluksi tuulettaa. Mun tallissa on siis _todella_huono ilmanvaihto. Kasasin vaihteiston valmiiksi ja aloin tehdä irti sahattuun kannatinpalkkiin pulttikiinnityksen vaatimia laippoja. Kaikki meni hyvin, kunnes hitsi alkoi temppuilemaan, ja aiheutti parin välivaiheen kautta pakollisen työseisauksen. Pitää hakea uusi poltin huomenna...

Siinä kun aikaa jäi ja apukäsiä ilmestyi talliin, aloin tutkailla ohjausgeometrian syntyjä syviä. Totesin että hammastangon saa nykyisen simpukan tilalle hyvään paikkaan. Mukana tullut Camaron hammastanko ei riitä iskun pituudeltaan kääntämään renkaita tarpeeksi; tarve olisi ihan minimissäänkin n 15cm iskunpituus, Camaron tangossa se on 12cm. Mittasin pihalla olevasta 940 Volvosta iskunpituudeksi noin 18cm, joten homma taisi ratketa; hankitaan Volvon hammastanko.

26.2. Hain eilen hitsiin uuden poltinkaapelin, ja tänään hitsasin korvakot kannatinpalkkiin kiinni. Hieman lisää alustan maalausta harrastin myös. Ostin Lakeuden Hydrosta hydrauliikkaletkua ja liittimiä öljynjäähdyttimen kiertoa varten.

27.2. Asensin öljynjäähdyttimen lähtöihin neljän metrin pätkän hydrauliikkaletkua. Kaveri tuli "loorannostajaasihin" illalla, punnattiin aski takaisin paikalleen ja kokeiltiin sen verran että toimii. Kaiser ei meinannut vaan ensin lähteä käyntiin vaikka kuinka antoi huikkaa, kun kaasarilta irrotti bensaletkun ja käänsi virrat päälle, alkoi sieltä tulla ruosteista kuraa vaikka millä mitalla! Mahtaa tankissa olla kertymiä... Kun puhdasta bensaa oli tarjolla, alkoi auto taas käydä normaalisti.

Koska homma luonnasi hienosti, irrottelin ohjauksen varret simpukkaa lukuunottamatta, ja sovitin 240 Volvon hammastankoa ja raidetangon sisäpäitä paikalleen. Yllätys oli suuri, kun Volvon systeemit näyttävät pikaisen mittailun perusteella sopivan aika hyvin paikalleen. Tosin etupyörien camber on erittäin paljon negatiivisella nyt, sille pitää tehdä jotain ennenkuin voi puhua mitää tarkemmista jutuista. Kuitenkin sain mittailtua raidetangon ulkopään speksejä. Kierre M14, pituus noin 65mm (saattaa olla jopa 75mm kun saa camberit suoraan), kartion korkeus 20mm ja halkaisijat 12mm / 14.7mm. Suuntaan huomenna varaosakaupoille tutkimaan tilannetta :-)

28.2. Ostin 240 Volvon raidetangonpäät, 6,50eur/kpl :-) Samalla ostin eilen tilaamani käsijarruvaijerit mallia Oldsmobile Delta 88.

3.3. Sunnuntain ratoksi talliin. Uskomatonta mutta totta, Volvo 240:n hammastanko raidetankoineen meni "heittämällä" paikalleen leveyden ja kartioiden puolesta, samoin ohjausakselin kiinnitys niveleen meni suht kivuttomasti. Tein hammastangolle tukevan telineen auton alle, ja nyt kääntyvät pyörät. Tehostin on vielä kytkemättä toimintaan, mutta nyt jo kääntyvät renkaat kunnolla!

4.3. Ihailin eilistä aikaansaannostani, suihkin pariin paikkaan maalia, ja suunnittelin käsijarruvaijereiden asennusta. Elvytin alkuperäisen käsijarrukahvan toimintaan.

15.3. Kas onpas jäänyt pari asiaa päivittämättä. Kun laskin reilu viikko sitten Kaiserin pukeilta alas, huomasin että raidetangon sisänivelet ottavat alatukivarsiin kiinni käännettäessä... Joten painokelvottomien huudahdusten saattelemana rälläkällä lujasti hitsattu hammastangon kiinnike rungon poikittaispalkista irti, jonka jälkeen asennetaan 4cm aikaisempaa ylemmäs hammastanko, ja uudelleen kiinni. Tässä vaiheessa hitsi alkoi nikottelemaan, vein sen huoltoon, jossa siihen uusittiin kuusi diodia ja tehtiin kymmenen muuta pikku juttua, joten se toimii taas :-) Eilen muokkasin ohjausakselia koko illan, sain sen lopulta toimimaan hyvin ja luotettavasti.

Tänään olikin vuorossa etupyörien camberin karkeasäätö. Tuossahan yhden kääntymisongelmista tekee etupyörien negatiivinen camber, jota on renkaasta mitattuna yli 2cm! Renkaat siis ovat

/---\

-asennossa. Ylätukivarren ja sen kiinnityspisteen välissä oli 4kpl 3mm paksuja prikkoja jo valmiiksi, hitsasin niiden tilalle runkoon noin 20mm paksut korokepalat RHS -putkesta, ja laitoin lisäksi yhdet 3mm prikat alle. Nyt pyörät ovat silmällä katsoen suorassa, eli siis

|---|

Nyt Kaiserissa kääntyvät ensimmäistä kertaa pyörät kunnolla, mutta hiomista on vieläkin tiedossa. Jostain syystä pyörät kääntyvät selkeästi enemmän oikealle, vaikka mittasin hammastangon takuulla keskelle autoa. Onneksi tuotakin asiaa saa säädettyä :-) Ohjaustehostin on vielä niin ikään kytkemättä toimintaan.

24.03. Sain inspiraation ruveta tutkimaan alkuperäisiä mittareita ja niiden mahdollista toimivuutta ja sitä kautta sovitettavuutta nykyiselle tekniikalle. Toisessa mittarissa on polttoaine- ja öljynpainemittarit, toisessa saman näköisessä on latausmittari ja veden lämpötilamittari. Jälkimmäisestä mittarikokonaisuudesta puuttuu lasi, ja lämpömittarin neula on poikki. Suureksi ihmetyksekseni jokainen mittareista heräsi henkiin kun niihin syötti 6V jännitettä!

Siispä pitänee etsiä 12V -> 6V jännitteenalennin noita varten ja kokeilla toimisivatko ne kuinka.

Sain talliin apukäsiä sen verran, että ohjauksen tutkiminen luonnistui paremmin. Kyllähän siellä riitti säätövaraa raidetangoissa vaikka asiaa epäilinkin aluksi, eli nyt kääntyy renkaat yhtä paljon - tai yhtä vähän - molemmille puolille. Ajoin nimittäin auton tallista ulos pitkästä aikaa ja ajelin pihamaalla edestakaisin puolisen tuntia. Ei siitä vieläkään mikään ketterä tullut käänneltäväksi, mutta kääntyy juuri tarpeeksi että pärjää hyvin liikenteessä. Toki viime aikoina olen ajellut 940 Volvolla, joka kääntyy normaalia autoa pienemmässä tilassa... Vaihteistokin tuntui toimivan hyvin. Tämän kunniaksi siivosin tallipölyt pois Kaiserin pinnasta ja siistin tallin sillä välin kun auto oli ulkona.

25.3. Kävin Pohjois-Suomen Sähköstä hakemassa 4kpl jotain sellaisia onalehia jolla saan muutettua 12V -> 6V. Hintaa oli oikein 1,50eur/kpl ja kestää 1A virtaa.

29.3. Tein kokeeksi öljynpainemittariin 6V muunnoksen, ja heitin sen lonkalta kiinni GM pikkulohkon alkuperäiseen öljynpaineanturiin. Muuten hyvä, mutta toimii peilikuvana, eli kun painetta ei ole, on mittari 50 psi kohdalla, ja kun auto käy, laskee lukema n 10 psi paikkeille. Tuon kanssa pärjää kun tietää sen "ominaisuuden", mutta mukavaa olis löytää sellainen öljynpaineanturi, joka on vastukseton about 50 psi (~3,5bar) kohdalla, ja vastus liki ääretön 0 psi / bar kohdalla. Ideoita saa esittää vaikkapa samppa(at)nuthillgarage.com.

Toinenkin piina saatiin tälle päivälle. Kytkin Chevy Vanista peräisin olevan ohjaustehostimen pumpun Volvon hammastankoon. Jopa liittimet menivät heittämällä kiinni. Liian helppoa.. Kunnes maailma iski takaisin; heti kun sain auton käyntiin, kääntyivät pyörät kovaa vauhtia äärivasemmalle, ja siellä pysyivät vaikka kuinka kampesin ratista vastaan. Kun auton sammutti, sai pyörät käännettyä lähes normaalisti takaisin. Lukuisista kokeiluista huolimatta tilanne edelleen sama. Mitä tuollainen hammastanko tekee jos letkut ovat väärin päin? Vai ovatko järjestelmän paineet aivan eri asteikolla? Siinä taas pähkinöitä.

5.4. Käänsin ohjauksen letkut ristiin. Nyt tekee saman toiseen suuntaan!

6.4. Järkeilin tehostimen letkutusta. Yritin olla rationaalinen ajatuksieni kanssa. Useita letku- ja klemmaripoksahduksia myöhemmin Kaiserin konetila, lokasuojat, tallini lattia, seinät ja KAIKKI MAHDOLLINEN olivat ATF -öljyssä! Ainoat paikka joissa öljyä ei ollut, olivat lopulta tehostimen säiliö ja ATF öljypurkki... Kiristi pääni ympärillä olevaa henkistä pantaa melko vahvasti! Hetken mökötettyäni jakkaralla istuen, päätin unohtaa ohjauksen hetkeksi, ja aloin kaventamaan takaistuimen selkänojaa. Penkithän ovat -72 Galaxiesta peräisin. Verhoilu irti, mittausta, puukkosahaa, hitsausta, kiinnikkeiden tekoa, ja luurangon koesovitusta:

Kavennus onnistui, joten verhoilu takaisin ja selkänoja kiinni koriin.

7.4. Ensitöikseni irrotin eilen asentamani selkänojan, porasin uudet kiinnitysreiät 6cm aikaisempaa alemmas, ja kiinnitin selkänojan uudelleen. Tuli PALJON parempi. Seuraavaksi istuinosan vuoro. Oli suhteellisen mielenkiintoinen projekti hitsata lattaraudan pätkät kiinnikkeiksi tuonne istuinverhoilun sekaan; silti vain kerran piti tulipalo sammuttaa vedellä :-) Kävi kyllä mielessä, montako sekuntia tuollainen penkki palaa... Maalausten kuivaessa pidin pientä taukoa tallista.

Siinä se on istuin paikallaan. Sivuja pitää vielä naamioida, ja ruuvata penkki kunnolla kiinni, sitä ennen kuitenkin äänieristystä ja lattiamattoa. Melkoisen lokoisan näköinen asento!

Istuimen asennuksesta innostuneena tutkailin jälleen ohjauksen probleemaa. Kokeilin tällä kertaa Volvon tehostimen pumpulla hammastankoa, porakoneella pumppua pyörittäen. Alkoi heti kääntyä vasemmalle silläkin! Siispä hammastanko irti, ja paloiksi pöydälle. Ei silmämääräistä vikaa... Siirryin pois tallista, sohvalle mököttämään.

Facebookissa ongelmaa ihmetellessäni, sain aiheeseen liittyvän linkityksen -> http://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=127.0 <- Jos vika on tosiaan noin helppo, tunnen itseni taas kerran todella tyhmäksi...

9.4. Kävin ostamassa kompaktin lämppäriratkaisun. Ulkomitat suunnilleen L 20 cm, K 10 cm. S 19 cm. Hinta kohtuullinen 120e + alv.

Illalla ohjauksen kimppuun. Kokosin hammastangon ja koestin irtonaisella Volvon pumpulla, ja totta vie, mutteria pyörittelemällä sai haettua karalle keskikohdan, ja lakkasi ohjaus vetämästä mihinkään suuntaan! Mittailin samalla hammastangon liikerataa ja totesin, että Volvossa tanko on noin 15 mm keskikohdasta vasemmalla... Joten puukkosahaa, rälläkkää ja hitsiä, nyt on kiinnike puolitoista senttiä enemmän kuskin puolella. Samalla tuli rokotettua kiinnike lopullisesti kiinni, viimeksi homma jäi vaiheeseen hitsin hajottua. Tanko ja letkut kiinni, JA SEHÄN TOIMII! En tosin tiedä onko iloni ennen aikaista, sillä ohjausta on kokeiltu vasta pyörät ilmassa.

24.6.13. Onpas jäänyt tänne päivittelemättä projekti.

Hammastanko-ohjaus tuntuu muuten toimivalta, mutta kotikutoinen paineletku on pamahtanut monta kertaa rikki. Teetin uuden hydrauliletkun pätkän, johon hitsasin vanhan liittimen kiinni, nyt pitäisi kestää. Kääntyvyyttä tutkailin ja totesin että pyöriä kääntäessä ulompi pyörä auraa liikaa.

Otin ylätukivarren kiinnityskohdan välistä etummaisen pultin kohdalta prikan pois ja siirsin sen takimmaisen väliin toisen kaveriksi, tällä keinolla sain kaartoaurausta pienennettyä reilusti. Nythän se jo kääntyy pihassa mukavasti vaikka vielä jälki jääkin ulkokurvin puoleisesta pyörästä hiekkaan :-)

Seuraavaksi kävin käsijarrun kimppuun. Takarenkaiden irrotus alkoi heti työllistää, piti ottaa iskareiden alapultit auki että sai pyörän pois. Korin laskemisen negatiivisia vaikutuksia... Kuskin puolelta oli jarruylinterin toinen mäntä jumissa, se lähti kopistamalla nätisti auki. Hoonilla siivous ja kasaan käsijarruvaijerin kera, koska kengät näyttivät uutta vastaavilta. Toisen puolen sylinteri oli vuotanut, joten vaihdoin sen uuteen ja kasasin. Nyt kun vaijerit olivat kiinni jarrujen päistä, laitoin käsijarrukahvan päähän Delta 88 Oldsin vaijerin pätkän (sellaisesta ovat takaosatkin koska akseli on Oldsista). Yllätys oli suuri kun etupää meni vaivattomasti paikalleen! Sitten vain pari säädön mahdollistavaa home made välikappaletta vaijereiden väliin, ja käsijarru toimii kuin unelma!

Nopeusmittarin toimintaa aloin tutkimaan. Hankin Chevy Vanin vaijerin, kosta TH-700 vaihteisto on sellaisesta. Kokeilin irtovaijerilla Kaiserin nopeusmittaria; kiinnitys sopii suunnillen "heittämällä"! Harmikseni ehjältä vaikuttaneesta nopeusmittarista on neula irronnut, purin koko kapistuksen atomeiksi ja voitelin. Ainakin kilometrimäärä näkyy pyörivän, eiköhän siihen neula vielä kiinni saada!

Sitten olikin vuoro asentaa bensapumppu lopulliseen paikkaansa. Se on aluksi ollut väliaikaisesti peräkontissa, nyt porailin kiinnityspisteet kontin pohjaan sivulle, takapyörän taakse, joihin kiinnitin pumpun kontin alapuolelle. Siitä tuli hyvä ja tukeva asennus. Kiristelin kaikki taka-akseliston pultit huolella, kiinnitin bensaletkun ja jarruputken kunnolla, ja laskin takapään pukeilta alas - tänään.

Takakontin puolella oli vielä hivenen hitsattavaa. Sisälokasuojat eivät olleet korin pintapellissä kiinni ollenkaan, tein väliin soirot peltiä ja hitsailin kiinni tärppimällä varovasti, ulkopuolta vesisuihkulla jäähdytellen. Kontin takareunoissa oli pienet viimeistelyä vaatineet kohdat, vedin niihin palaset peltiä samalla vaivalla. Pikkuhiljaa se edistyy... :-)

30.6. Aivan tuoretta päivitystä, tänään tapahtui paljon. Ensitöikseni orientoiduin hitsaamaan jo mainitut sisälokasuojien etunurkat. Homma meni oletettua helpommin. Tämän jälkeen saumasin takakontista hitsaussaumat koriliimalla ja suihkin maalin konttiin. Kuva tuoreesta maalista alla :-)

Koriliiman kuivumista odotellessa asensin Biltemasta ostamani vintage hornin paikalleen, maskin taakse. Johdotus oli helppoa, Rebel Wiren sarjassa on kaikki tarvittava valmiina, ja kojelaudassa oli nappikin olemassa :-) Melkein liian helppoa...

Kun hitsaamisen vuoksi oli takaistuimen selkänoja pois paikaltaan, käytin tilaisuuden hyödyksi ja liimasin 20mm paksua äänieristemattoa penkin taakse.

Koska penkit eivät ole Kaiserin omat (ei sillä että omat sen paremmin muokatun lattian kanssa sopisivat), joudun hieman naamioimaan C-pilarin verhoiluja ja hattuhyllyn keskipahkaa. 8 mm vesivaneria oli jämäpaloina sopivasti, ja Broncosta oli aikanaan jäänyt melkein täysi purkki sopivan sävyistä maalia, joten tuollaisia niistä tuli:

Jätin maalin kuivumaan ja lähdin noutamaan Asconan konepeltiä välillä.

Kun palasin oli maali sen verran kuivunutta, että sain ruuvattua selkänojan paikalleen. Apukuskin takaoven alareunassa oli pari pientä ruostereikää, hitsailin niihin paikat. Samalla innostuin hitsaamaan istuinsan pulteille vastamutterit pohjapeltiin, ja sitten saikin laittaa äänieristysmaton paikalleen. Näyttää aivan kohtuulliselta jo :-) Kuskin puolen B-pilarin verhoilusta oli kangas irronnut alustastaan, laitoin sen liimaukseen.

Aloin tilkitä tulipellissä olevia aukkoja, joita on jäänyt paitsi vanhan teknikan ajalta, myös nykyisen tekniikan sovituksen vuoksi. Tulipelti oli kuin reikäjuusto... Hitsasin ne jotka hitsausta vaativat. Tein akulle kiinnikeraudan, ja vedin veden lämpömittarin ohjaamoon asti. Samalla vauhdilla laitoin eristematon myös lattian etuosaan.

Moniurahihnan toin aikaisempaa lyhyemmän perjantaina, ja totesin senkin heti liian pitkäksi. Pitää käydä huomenna vaihtamassa. Tuossapa välillä kuva konehuoneestakin; näkyvimmät puutteet sisälokasuojat ja ilmanpuhdistin, molempiin on lääkettä hankittuna.

Ikäänkuin päivän viime silauksena maalasin pakuputkien ulostulot mustaksi :-)

1.7. Kuukausi vaihtui, Kaiser etenee sykäyksittäin. Aamulla vaihdoin moniurahihnan yhtä pykälää lyhyempään, illalla kokeilin ja totesin että se ei sovi ollenkaan kiinni :-/ Siitä lannistumatta liimailin aamulla ostamaani 20 mm paksua äänieristemattua tuliseinään apinan raivolla.

Nyt kun eristeet ovat laitettuna paikoilleen, voi alkaa sovitella metritavara mattoa paikalleen. Leikkasin aluksi 250 cm x 178 cm kokoisen kappaleen josta aloin muokata sopivaa.

Työ eteni siihen tahtiin että unohdin kuvata listoitettua lattiaa ilman istuimia, mutta alla kostoksi muutama kuva "valmiista" matosta. Kynnyslistat mallia Minimani kun muutakaan en ensihätään keksinyt.

Kokonaisuutena matto meni paikalleen suhteellisen kivuttomasti. Shifterin kohdalta on vielä siistimättä ja kojelaudan alta, mutta onpa nyt edes eristeet, matto ja istuimet paikallaan. Tuo ratti... En keksi minkä siihen laittaisi. Yksi perus Grant mulla on jemmassa, siihen pitäisi löytää GM keskiö jostain ensihätään.

"Siihen sisältyy vakuutus" sanotaan Häjyt -elokuvassakin. Mun vakuutukseni on 2 kg sammutin :-)

Maalailin vielä akkutelineen ja muutaman muun kohteen mustaksi. Ostin lyhimmät mahdolliset pyyhkimen sulat, 29 cm Championit, nekin ovat nippanappa liian pitkät.

2.7. Siirsin moniurahihnan kiristinrullaa hieman, sain uuden hihnan sopimaan. Hitsailin konepellille aukaisuvivun kurkistamaan ulos maskin ja konepellin välistä, kuten monessa muussakin jenkissä. Kiinnitin hammastangon suojakumit ja noin tuhat nippusidettä sinne tänne konehuoneeseen. Akun ruuvasin kiinni. Tein ohjaustehostimen säiliölle telineen. Ilmansuodattimenkin laitoin paikalleen.

Ja sitten testiajoa pitkin pihaa noin tunti yhteensä, samalla jäähdytinjärjestelmää röyhtäyttäen. Tuntuu siltä, että tällä viikolla voisi uskaltaa ajella Seinäjoella tarrakilvillä :-)

Etupuskuria aloin sovitella paikalleen, huomasin että eihän se sovi... Sitten tutkin noita vanhoja kuvia, joista huomasin että etupuskurihan on auton takapäässä kiinni! Ja eihän se takapuskuri eteen sovi samalla tavalla...

3.7. Tein liikennevakuutuksen. IF:in täti oudoksui automerkkiä, meinasi vielä vuosimallin kuulemisen jälkeen, että eihän kyseessä ole jonkun uuden auton mallinimi :-) Vakuutuksen sai silti tehtyä. Ostin siirtotarrat ke-to-pe ajalle. Niputin kojelaudan alta johdot enimmäkseen piiloon, siivoilin vähän paikkoja, hinkkasin tuulilaseihin 5 sateesta -nimistä Turtle Waxin tekemää ainetta, kun noita pyyhkimiä ei ole toimivia olemassakaan. Vielä perus tarkistukset, vahva työkalu- ja kanisteriarsenaali mukaan ja testiajolle. Ensimmäinen pysähdys kyläkioskilla muutaman kilsan päässä. Ihmetteljöitä riitti... Seuraava pysähdys ABC:lla tankilla ja kaffilla; lisää ihmettelijöitä. Auto tuntui pelaavan hienosti! Seuraava stoppi kaverin tallilla, josta kotiin matkaa pari kilsaa; alkoi matkalla nykiä ja sammuilikin, mutta aina lähti käyntiin. Eniten ärsytti kuitenkin takaluukku, siinä kun ei ole lukkoa, joten kansi hakkasi joka töyssyssä auki ja kiinni; samoin tankin luukku lepattaa ajossa :-) Kotiin päästyäni laitoin ihanan taakkamadon pitämään takakonttia suljettuna :-)

4.7. Eilisestä temppuilusta huolimatta aamulla klo 7.20 nokka kohti Seinäjokea. Ajoittain nykien pääsin pysähtymättä perille n 25km matkan.

Satasen vauhdissa oli aika rauhaton ajaa, jonka syy löytyi nosturilla; etupään yläpallonivelet vain sormitiukkuudessa... Eivätpä nuo ole mulla olleet koskaan edes irti, olis pitänyt vain tarkistaa joka mutteri. Säädin aurausta hieman ja kiristelin muttereita, sekä ruuvailin jo tutuksi tullutta hammastangon trimmimutteria, kun tehostus oli vahvempi oikealle. Ihailin pohjaa, ja tein pieniä paikkamaalauksia sellaisiin kohtiin joihin en tallin lattialla päässyt käsiksi.

Jarrusatulat ovat näemmä väärin päin, ilmausruuvi alapäin :-) Tuo nyt ei mitään haittaa.

Ammattilaisen tekemää peltityötä on hieno katsella. Ja se ammattilainen on siis edellinen omistaja tukijoukkoineen, enkä minä.

Samassa kuvassa kuskin puolen pakoputki, käsijarrumekanismi jonka "itte tein eikä kukaan säästäny", sekä alatukivarsi nylonheloineen.

Lisää kaunista pohjaa

Kun ajoin autoa hallista ulos ennen työpäivä alkua, sammui se takapihalle bensapulan vuoksi. Irrotin bensaletkun kaasarin päästä, juoksutin pari litraa ruskeata mönjää pois ja laitoin letkun takaisin kun näytti taas bensalta; lähti heti hyvin käyntiin. Päivän mittaan siihen leimakin heltisi. Kilvet kiinnitin aistikkaasti rautalangalla; mustapohjaiset on tilattuna, laitan ne sitten kunnolla kiinni. Melkein 57 vuotta edellisestä leimasta aikaa :-)

Kotimatka meni hienosti. Lähdettiin illalla käymään jäätelöllä, tulla reissulla oltiin kymmenkunta kertaa tien poskessa bensavaivan vuoksi... Illalla tyhjäsin tankin ja asensin bensansuodattimen, joka aiemmin puuttui. Kävin testiajolla, toimii paremmin kuin koskaan. Testiajo vain kesti kauan. Missä ihmisiä näkyi, siellä meni aikaa ihmetellessä autoa :-)

5.7. Aamulla Kaiserilla töihin. Toimii hienosti ja on nyt hyvä ajaa. Kiristelin taas aamulla ruuveja ja rasvasin etupään nivelet ennen töiden alkua nosturilla päin. Ruokatunnilla hain tilaamani keskiön Grantin ratille Rengastien Autotarvikkeelta, jonka sitten illalla heti laitoin kaverin lahjoittaman perus kumi-Grantin kanssa autoon kiinni, kummitytön innokkaalla avustuksella :-)

6.7. 250 km ajamista Ilmajoki - Karvia - Ilmajoki -välillä, auto ihastutti ja ihmetytti jokaista ihmistä joka sen havaitsi :-) Kaiser toimi kaikin puolin hienosti, maantiellä meteli sitä luokkaa että Peltorit laitoin matkaksi päähän. Paluumatkalla oikea etupyöränlaakeri hirtti satasen vauhdista kiinni Ilvesjoella. Siinä nilkutin auton yhteen tuttuun pihaan, hyppäsin takana tulleeseen ratsuväen Bemariin ja matkasin kotiin. Onneksi ei tämän pahempaa!

7.7. Hain potilaan kotiin :-)

8.7. Tilasin etupyöränlaakerit.

10.7. Kunnollapa oli laakeri kuollut.. Sieltä oli jäänyt epähuomiossa rasvat pois kasaajalta, enkä minä havainnut asiaa tarkistaa vaikka mulle muistaakseni sanottiin että tarkista joka paikka :-) Sisäkehä oli hitsautunut pyörän napaan kiinni kunnolla, laakerin rullista ei pölyäkään jäljellä! Uusi laakeri paikalleen ja hyvä tuli taas.

11.7. Kokeeksi taas töihin Kaiserilla. Töistä tullessa päätin kokeilla josku nelosvaihdekin kytkeytyisi, ja kytkeytyihän se kun vauhtia oli 125 km/h! Siitä kun laski nopeuden sataseen, laski sisämelu reilusti; ei enää tarvetta Peltoreille!

12.7. Virittelin vaihteiston ohjausvaijerin paikalleen kaasuvivustoon, ja johan alkoi vaihtohetket olla aikaisempia; nyt nelonenkin kytkeytyy normaalisti, ja kickdown toimii myös. Illalla Seinäjoen cruisingissa käytiin, herätti tämä sielläkin ihmetystä. Samalla näpsin kuvia autosta:

13.7. Vein auton näytille Ilmajoelle Yli-Lauroselan talomuseon pihaan museopäivän kunniaksi.

13.8. Kilsoja on tullut reippaasti. Etupäähän asensin rasvakupit paikalleen, vaihtelin pidemmät hammastangon suojakumit ja säädin aurausta. Konepeiton saranat kunnostin jotta pelti pysyy paremmin kiinni. Toimii kaikin puolin hienosti :-)

Nyt alkais olla projekti siinä vaiheessa, että sen olis aika siirtyä eteenpäin jotta saadaan seuraava työn alle, joten myynnissä on!

8.9. Kaiser vaihtui DeSotoon. The End :-)